Mai toimi vapaaehtoisena Tampereen kansainvälisillä elokuvajuhlilla 4.–8.3. Miten hän päätyi mukaan ja mikä kokemuksessa oli parasta?
Kuva: Mai Skön.
Tampereen elokuvajuhlat tarjosivat alkukevään auringossa laajan kattauksen lyhytelokuvia Suomesta ja ulkomailta.
Hain vapaaehtoiseksi Tampereen elokuvajuhlille, koska elokuvantekijänä minua kiinnosti Suomen vanhin ja arvostetuimpiin kuuluva elokuvafestivaali. Kun huomasin verkossa vapaaehtoishaun, päätin hakea mukaan. Hakeminen kävi helposti verkossa, ja lomakkeessa sai esittää toiveen kahdesta työtehtävästä.
Omat tehtäväni olivat lipunlukijana ja salivahdina toimiminen. Lipunlukijan työ oli hauskaa, ja työtehtävien ohessa pääsin katsomaan paljon elokuvia. Työvuorojen jälkeen istuin näytöksissä niin paljon kuin vain jaksoin – olin tehnyt sitä varten oikein oman aikataulunkin.
Erityisesti Ulla Heikkilän sekä islantilaisen Runar Runarssonin lyhytelokuvanäytökset inspiroivat minua valtavasti ja antoivat paljon uusia ideoita omaan työskentelyyni.
Nälkää ei myöskään tarvinnut nähdä: vapaaehtoisille jaettiin lounaslipukkeita, ja taukohuoneessa oli tarjolla paljon herkkuja.
Parasta kokemuksessa oli festivaalin tunnelma ja elokuvien katsominen. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen sekä se, että pääsi näkemään läheltä, miten festivaalia pyöritetään, oli todella arvokasta.
Jos se vain sopii aikatauluuni, aion ehdottomasti hakea mukaan myös ensi vuonna. Hae sinäkin!
Mai





